Rahoitushaku kehittämishankkeisiin

Rahoitushaku vuonna 2024 alkaville tutkimus- ja kehittämishankkeille

Rahoituksen avulla halutaan tukea tarvelähtöisten kehityshankkeiden toteuttamista ara-toimijoiden keskuudessa. Tutkimus- ja kehittämishankkeilla voidaan tuottaa uutta tietoa ja toimintatapoja ara-asumisen kehittämiseen ja sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän asumisen edistämiseen.

Rahoitusta voi hakea hankkeeseen, joka alkaa vuoden 2024 aikana. Hankkeen on valmistuttava viimeistään vuonna 2026.

Rahoitushaku päättyi 15.11.2023.

Mihin rahoitus on tarkoitettu?

Rahoitus on tarkoitettu tutkimus- ja kehittämishankkeille, jotka liittyvät yhteen tai useampaan Aran kehittämistoiminnan teemaan:

  1. Kestävä ara-rakentaminen
  2. Erityisryhmien asumisen kehittäminen
  3. Kuntien asumisen suunnittelu ja ennakointi
  4. Ara-asumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvät selvitykset

Teemoja esitellään tarkemmin tämän sivun alaosassa. Esittelyn yhteydessä on ehdotuksia aiheista, joihin hankkeissa voisi keskittyä.

Ketkä voivat hakea rahoitusta?

Rahoitusta voivat hakea

  • ara-yhteisöt
  • yliopistot ja tutkimuslaitokset
  • kunnat
  • ryhmät ja konsortiot, joissa on mukana ara-yhteisöjä, yliopistoja tai tutkimuslaitoksia ja kuntia.

Hakuun toivotaan erityisesti yhteishankkeita, joissa on mukana niin ara-yhteisöjä, kuntia, tutkimuslaitoksia kuin muitakin julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita.

Ryhmähankkeissa yksi organisaatio toimii hakijana ja päävastuutahona hankkeen asioissa. Hakijan on oltava joko ara-yhteisö, yliopisto tai tutkimuslaitos tai kunta myös ryhmähankkeissa.

Kuinka paljon rahoitusta hanke voi saada?

Kehittämisrahaa jaetaan tässä haussa yhteensä enintään 400 000 €. Rahoitusta voivat saada useat ja erikokoiset hankkeet. Rahoitusta saavien hankkeiden lukumäärää ei ole määrätty etukäteen.

Kehittämishankkeet toteutetaan hankintoina. Kyseessä ei siis ole avustus kehittämishankkeeseen.

Suosittelemme, että yhteen hankkeeseen haetaan rahoitusta 25 000–80 000 €. Rahoitus sisältää arvonlisäveron (24 %), jos hakija on arvonlisäverovelvollinen.

Haettavassa summassa on huomioitava hankkeen laajuus ja mahdollisten muiden rahoittajien osuus kustannuksista. Aran rahoitusosuus voi olla enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Hankkeen muu rahoitus

Kehittämisrahaa voi hakea myös sellaiseen hankkeeseen, joka liittyy muuhun ara-hankkeeseen ja jolle haetaan korkotukilainaa. Kehittämisrahan hakeminen ei vaikuta ara-hankkeen korkotukilainahakemuksen käsittelyyn.

Hanke voi saada Aran kehittämisrahoituksen lisäksi myös muuta rahoitusta muilta tahoilta. Rahoitusta voi hakea myös yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Rahoitusta voi hakea myös hankkeisiin, joihin kilpailutetaan toteuttaja.

Hakuohje

Hakuaikaa marraskuun puoliväliin

Rahoitushaku päättyi keskiviikkona 15.11.2023 klo 15.00.

Hankevalinta on kaksiportainen. Ara tekee alustavan valinnan loppuvuodesta 2023. Kaikille hakijoille ilmoitetaan alustavasta valinnasta viimeistään 15.12.2023.

Ympäristöministeriö vahvistaa hankevalinnan maaliskuussa 2024, minkä jälkeen Ara tekee hankintasopimukset yhdessä valittujen hankkeiden kanssa. Kehittämisraha laskutetaan Aralta hankintasopimuksessa määrätyn laskutusaikataulun mukaisesti.

Hakulomake ja hankesuunnitelma

Hakulomakkeen ja liitteiden on oltava suomen- tai ruotsinkielisiä. Ne tulee lähettää sähköpostitse Aran kirjaamoon (kirjaamo.ara(at)ara.fi) viimeistään keskiviikkona 15.11.2023 klo 15.00.

Hakulomakkeella kysytään hakijan perustiedot, hankkeen rahoitussuunnitelma ja hankkeen teema.

Hakulomakkeen liitteenä tulee lähettää yksityiskohtainen hankesuunnitelma, jonka pituus on maksimissaan 10 sivua ja joka noudattaa seuraavaa rakennetta:

Hankkeen nimi

1. Tarve hankkeelle

  • Kuvaile, miksi hanke tarvitaan.
  • Miten hanke liittyy Aran toimialaan?

2. Hankkeen tavoitteet

  • Kuvaile selkeästi hankkeen tavoitteet.
  • Mitkä ovat odotetut tulokset ja niiden hyödynnettävyys?
  • Miten muut organisaatiot Aran toimialalla voivat hyödyntää hankkeen tuloksia?

3. Menetelmät

  • Kuvaa hankkeessa käytettävät aineistot ja tutkimusmenetelmät.

4. Viestintä

  • Miten ja mille kohderyhmille hankkeesta ja sen tuloksista aiotaan viestiä?
  • Millaista vuorovaikutusta hankkeeseen sisältyy kohderyhmien kanssa?

5. Aikataulu

  • Esitä hankkeen eri osatehtävien aikataulu
  • Jos hanketta toteuttaa useampi taho, kuvaa myös eri osatehtävistä vastuussa oleva toteuttajataho(t).

6. Hankkeen toteuttajat ja työnjako

  • Kuvaa hanketta toteuttavat henkilöt, heidän erityinen aihealueen tuntemuksensa ja työnjakonsa hankkeessa.

Hankkeiden valinnan periaatteet

Hankkeiden valinnassa Ara painottaa yhteistyöhankkeita, joissa toteuttajina on ara-yhteisöjä, tutkimuslaitoksia tai yliopistoja sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita.

Hankesuunnitelmissa Ara arvioi erityisesti hankkeen relevanssia ja tulosten hyödyntämiskelpoisuutta.

Hankkeiden tulee ratkaista ajankohtainen ongelma tai tuottaa lisää ymmärrystä tärkeästä aiheesta Aran toimialalla. Hankkeen tulosten tulee olla julkisia ja niistä on oltava hyötyä myös muille ara-yhteisöille sekä Aran toimialalle laajemmin. Jo hankkeen aihetta miettiessä kannattaa valita aihe tai ongelma, joka koskettaa muitakin toimijoita Aran toimialalla.

Ara pidättää oikeuden myöntää haettua pienemmän rahoitussumman tai ehdottaa muokkauksia hankesuunnitelmaan.

Ohjausryhmä ja loppuraportti

Arasta nimetään kullekin hankkeelle vastuuhenkilö, jolla on kyseisen hankkeen aihealueen asiantuntemusta. Vastuuhenkilö osallistuu hankkeen ohjausryhmään. Jos valituksi tulee useampi saman aihealueen hanke, niille voidaan perustaa yksi yhteinen ohjausryhmä.

Hankkeen valmistuttua hakijan tulee toimittaa Araan sähköisessä muodossa julkaistava, suomenkielinen loppuraportti, jossa on kuvattu hankkeen keskeiset tulokset ja joka noudattaa Aran graafista ohjeistusta. Raportti julkaistaan Aran Hankepankissa. Hankkeen toteuttajan tulee huolehtia, että se on saavutettava (laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019). Raportin on oltava suomen- tai ruotsinkielinen.

Tutustu kehittämisteemoihin

Huomio!

Sivustomme uudistuu keskiviikkona 29.5. Tästä voi aiheutua katkoksia palvelussa päivän aikana.

Kestävä ara-rakentaminen tarkoittaa ympäristösuorituskykykyisten ja elinkaarikustannuksiltaan mahdollisimman kohtuuhintaisten rakennusten rakentamista. Teeman painopistealueet ovat
•    elinkaariedullisuus
•    vähähiiliset ja energiatehokkaat ratkaisut kustannustehokkaasti
•    kiertotalous ja materiaalitehokkuus
•    hyvien käytäntöjen ja kehittämistulosten edistäminen ara-tuotannossa
•    korjausrakentamisen parhaat käytännöt.

Tähän teemaan ehdotetut kehittämishankkeet voivat kohdistua ara-kohteen rakentamisen eri osa-alueisiin, kuten esimerkiksi rakennuttamiseen, suunnitteluun, rakentamiseen tai hankintoihin. Rakentamisen kohde voi olla uudis- tai perusparantamista, joka on joko valmisteilla, rakenteilla tai jo valmistunut.

Ara-yhteisön on tarkastettava Arasta uudis- tai perusparannushankkeen toteutumisen edellytykset. Ara voi tarvittaessa auttaa kehittämishanke-ehdotukseen sopivan kohteen hakemista.

Arvostamme sellaisten näkökulmien esilletuomista, joilla on vaikuttavuutta yksittäistä rakennuskohdetta laajemmin.
 

Erityisryhmien asumisen kehittämisessä painotetaan seuraavia teemoja:
•    asumista helpottavat ratkaisut
•    erilaiset monimuotoiset muunneltavat suunnitteluratkaisut
•    käytössä olevan hyvinvointiteknologian käytettävyys ja kustannusvaikutus
•    opiskelijoiden asuminen.

Asumista helpottavat ratkaisut
Kehittämishankkeiden toivotaan keskittyvän asumista helpottaviin ratkaisuihin: Millaisilla ratkaisuilla voidaan helpottaa erityisryhmien asumista mahdollisimman pitkään omassa kodissaan? Miten asunto tai yhteistilat palvelevat erityisryhmäasukasta? Mitä tulee ottaa huomioon ja mitä kehittää eri tiloissa, esimerkiksi yhteistiloissa, pesulassa, ulkovälinevarastossa tai pihalla?

Erilaiset monimuotoiset muunneltavat suunnitteluratkaisut
Kehittämishankkeiden toivotaan keskittyvän monimuotoisiin ja muunneltaviin suunnitteluratkaisuihin: Miten asuntosuunnittelua voitaisiin toteuttaa elinkaarimallilla? Miten asunnot, talot tai tilat muuttuvat, kun niiden asukkaat ikääntyvät, palvelutarve lisääntyy ja asunnot ja tilat eivät enää toimi? Miten suunnitellaan tulevaisuuden taloja erityisryhmille?

Käytössä olevan hyvinvointiteknologian käytettävyys ja kustannusvaikutus
Kehittämishankkeiden toivotaan keskittyvän hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviin ratkaisuihin ja niiden kustannusvaikutuksiin: Minkälaisesta teknologiasta olisi hyötyä millekin erityisryhmälle? Miten teknologia helpottaisi arkea, asumista tai toimintakykyä? Miten hyvinvointiteknologiaa voidaan toteuttaa osana rakentamista? Onko teknologia käytettävyydeltään sopivaa? Millainen kustannusvaikutus hyvinvointiteknologialla olisi osana rakentamiskustannuksia?

Opiskelijoiden asuminen
Opiskelija-asumisen teemaan ehdotetut kehittämishankkeet voivat kohdistua asuntojen uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen sekä asumisratkaisujen yleiseen kehittämiseen. Aihe voi olla liittyä esimerkiksi uusien asumiskonseptien tuottamiseen, kohtuuhintaisuuteen, suunnitteluratkaisuihin tai yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Myös erilaiset hallitusohjelman kirjauksiin liittyvät kytkennät ovat luontevia aiheita.

Tämän teeman kehittämishankkeet voivat liittyä esimerkiksi kaavoitukseen tai kohtuuhintaisen asumisen suunnitteluun kunnissa. Hanke-ehdotusten aiheiksi sopivat myös väestöltään vähenevien alueiden haasteet ja väestönmuutoksiin liittyvä ennakointi ja sopeutuminen.
 

Tässä teemassa painopisteet ovat

•    asumisoikeusasuntojen rooli asuntomarkkinoilla
•    maahanmuuttajien vaikutukset asuntomarkkinoihin
•    asunnottomuus.

Asumisoikeusasuntojen rooli asuntomarkkinoilla
Suomessa on noin 55 000 asumisoikeusasuntoa 48 kunnassa. Yli puolet aso-asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. Koko Suomen asuntokannasta aso-asuntoja on 1,6 %.
Tämän teeman hanke-ehdotuksissa toivotaan selvitettävän asumisoikeusasuntojen roolia asuntomarkkinoilla ja asukkaiden elämässä: Mikä on aso-asuntojen merkitys suurten kaupunkiseutujen asuntomarkkinoilla? Minkälaisia asukkaita aso-asunnoissa asuu ja miksi juuri aso-asunnossa? Mistä asumismuodosta aso-asuntoihin muutetaan ja mihin aso-asunnoista muutetaan? Kuinka pitkään aso-asunnoissa asutaan? Miten aso-asuminen sopii sinkuille, lapsiperheille ja senioreille? Mitkä ovat aso-asumisen parhaat puolet asukkaan kannalta, entä heikkoudet?

Maahanmuuttajien vaikutukset asuntomarkkinoihin
Suomessa asui vuoden 2022 lopussa lähes 500 000 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Suomen väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien osuus on lisääntynyt voimakkaasti. Suomessa asuvasta vieraskielisestä väestöstä 55 prosenttia asuu Helsingin seudulla. (Lähde: Tilastokeskus)
Tämän teeman hanke-ehdotuksissa voi lähestyä maahanmuuton vaikutuksia asuntomarkkinoiden kannalta: Miten vieraskielisten määrän ja osuuden kasvu on vaikuttanut asuntomarkkinoihin? Missä maahanmuuttajat tai vieraskieliset asuvat ja minkälaisiin asuntoihin he sijoittuvat? Miten eri kansallisuudet tai kieliryhmät eroavat toisistaan asumisen suhteen? Keskittyvätkö samat kansallisuudet tietyille alueille? Miten keskittyminen vaikuttaa alueen asuntomarkkinoihin, segregaatioon ja asuntojen hintoihin?
Ajankohtaisena aiheena tässä teemassa voi keskittyä ukrainalaisten asumiseen. Sodan syttymisen jälkeen Suomeen on muuttanut noin 60 000 ukrainalaista. Miten ukrainalaisten suuri määrä on vaikuttanut Suomen asuntomarkkinoihin tähän mennessä? Mihin kotikuntaa hakeneet ukrainalaiset ovat sijoittuneet? Mikä on ollut ukrainalaisten vaikutus Suomen asuntomarkkinoihin tähän mennessä?  

Asunnottomuus
Asunnottomuutta tutkivat hankkeet voivat keskittyä esimerkiksi asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen tai tiedon lisäämiseen asunnottomuutta kokevista tai asunnottomuusriskissä olevista henkilöistä ja ryhmistä.

Julkaistu 28.8.2023 klo 11.44, päivitetty 20.2.2024 klo 13.42